Sähköinen tatuointi, verinen voimanlähde

Kirjoitin pari viikkoa sitten Hesarin Tiede&Luonto –osioon jutun painettavasta polttokennotekniikasta. Tällä suomalaistutkijoiden innovaatiolla voi tuottaa sähköä elintarvikepakkauksen pintaan painettaville näytöille ja muulle elektroniikalle. Kyllä, tulevaisuudessa myös muropaketti tarvitsee voimanlähteen!

Eräs jutun lukija lähetti kiinnostavan linkin samankaltaisesta polttokennosovelluksesta. Ihon alle sujautettava, 5×10 sentin kokoinen näyttölaite loihtii iholle minkä tahansa tatuoinnin – ja kuvan voi vaihtaa koska tahansa, kiitos bluetooth-tietoliikenneyhteyden.

Sähköinen tatuointi on ihon ja lihaksen väliin työnnettävä silikoninäyttö.

Kiinnostavin pointti oli kuitenkin tatuoinnin voimanlähde: kolikon kokoinen polttokenno, joka ottaa käyttövoimansa verestä. Verenkiertoon kytketty polttokenno käyttää veren glukoosia ja happea, vähän kuten muutkin elimemme, ja luovuttaa sähkövirtaa sähköisen tatuoinnin käyttöön.

Niin perverssiltä kuin ihmisruumiin tuunaaminen kuulostaakin, ei tuollainen monikäyttötatuointi ole ihan hullu ajatus. Olkapäässään voi pyörittää vaikka leffoja. ”Rakkauden huumassa hakattu exän nimi ” – tatuoinneista keskustellaan kohta vain vanhainkodeissa. Kiitos Matti linkistä!

Juttu sähköisestä tatuoinnista Physorg.com -saitilla >>

Tutkija kerjuulla

Ensimmäistä työpäivää kesäloman jälkeen piristi Hesarin vieraskynäkirjoitus. Haaga-Helia -ammattikorkeakoulun liiketoimintaosaamisen yliopettaja Aarni Moisala kirjoittaa kerjuukokemuksistaan. Tutkijan innolla hän kerjäsi viikon ajan tunnin-pari Helsingin keskustassa ymmärtääkseen mistä Suomeen rantautuneessa kerjäysilmiössä on kysymys.

”Pyrin kerjäämään paikoissa, joissa en aiheuttaisi haittaa muiden liiketoiminnalle, mutta samalla minun tuli huolehtia siitä, että omat liiketoimintamahdollisuuteni olisivat mahdollisimman suotuisat. Palvelustrategiani oli passiivinen imitointi, eli pyrin näyttämään samanlaiselta kuin markkinoilla olevat kilpailijani”, hän kirjoittaa.

Sikainfluenssa tappaa vain Meksikossa

Sian ennestäänkin huono maine on vedetty lokaan

Tutkijat ympäri maailmaa odottavat näytteitä sikainfluenssaan sairastuneista, jotta päästäisiin kehittämään rokotteita ja ymmärrettäisiin, miten pelkoa herättävä virus toimii. Suuri ihmetyksen aihe on esimerkiksi se, miksi uusi sikainfluenssavirus on aiheuttanut niin paljon kuolemantapauksia Meksikossa, mutta muualla sairastuneet ovat toipuneet nopeasti.

Jos maailmanlaajuinen pandemia on paha suonenisku muutoinkin laman kouriin joutuneelle matkailuelinkeinolle, influenssalääkkeitä ja -rokotteita valmistavat lääkejätit sen sijaan hierovat käsiään. Kirjoitin vastikään Hesarin tiede -osioon uuden influenssarokotteen kehitystyöstä. Tämänkaltaiset tutkimushankkeet tulevat taatusti saamaan aivan uutta puhtia.

Käkkis merirosvoja haastattelemassa

Katso juttu ABC-kanavan verkkosivuilta

Mitä ihmettä, Käkkis Arhinmäki, ATV:n legendaarinen kansalaisjournalisti, raportoi nykyisin amerikkalaisella ABC-kanavalla! Kyllä, viime perjantain 20/20-ohjelma käsitteli Somalian merirosvoja, joita oli tavannut henkensä kaupalla ”our cameraman from Finland, Kakkis Arhiinmaki…”

Aamun Hesari tiesi, että Käkkis on tekemässä dokumenttia Somalian merirosvoista Hakalax Productionille. Suomalaisiakin uutisten kuluttajia saattaisi kiinnostaa miksi merirosvot ryöstävät laivoja. Ylen/MTV:n uutiset?

Eurovaaliehdokkaan paras kaveri

Sirpa Pietikäiseltä tuli postia. ”Sirpa Pietikäinen added you as a friend on Facebook…”  Muutama muukin oli saanut mailia, muun muassa Markkinointi&Mainonta -lehden toimittaja soitti uudelle kaverilleen (M&M 7/2009) ja kyseli mistä he toisensa tuntevat.

Facebook-identiteetti on katoavaista

Verkostoituminen oli ahkeraa, sillä 24.2.2009 kokoomuksen eurovaaliehdokkaalla oli 1478 kaveria, 13.3. jo 1934. Itse en ole Pietikäistä tavannut, joten painoin ignore-nappia.

18.3.2009 Pietikäinen harmitteli iltapäivälehdissä FB-tilinsä lakkauttamista. Pietikäinen ei ole ensimmäinen facebook-potkut saanut superverkostoituja. Ylläpito potki ulos Reidar Waseniuksen (773 kaveria) loppuvuodesta 2007. TV-juontaja Janne Katajan (1200 ystävää) tili suljettiin huhtikuussa 2008. Facebook on ilmeisesti hilannut sallimaansa ystäväpiirin kokoa vähitellen ylöspäin. Olisiko tämänhetkinen haamuraja 2000 virtuaalikaveria?

Hiilidioksidi talteen

30 megawatin CCS-pilottilaitos käynnistettiin 2008 syyskuussa Saksassa.

Istuin viime viikolla Clean Coal -seminaarissa kuulemassa CCS (carbon capture and storage) -teknologian edistysaskelista. Kuulijoiden teknologiaoptimismi oli käsin kosketeltavissa. Ajatus kuulostaa hyvältä: hiilidioksidi erotellaan hiili- tai kaasuvoimaloiden päästöistä ja varastoidaan maan- tai merenalaisiin varastoihin. Tosin kustannukset ovat kovat eikä tekniikkaa ole testattu voimalaitosmittakaavassa.

Toimisto avautuu 2.1.2009

Viestintäyhtiö Tarinatakomon takomotoiminta käynnistyy ensi vuoden alussa. Menu sisältää oivallisia lehtitekstejä ja selväpäistä viestinnän suunnittelua. Takomomestarina toimii Petja Partanen.

Aihepiireistä lähinnä sydäntä ovat tekniset aiheet, ympäristö ja matkailu. Petja Partanen on koulutukseltaan yhdyskuntasuunnittelun diplomi-insinööri ja puolivalmis valtiotieteen